Tulevaisuuden kunnan

Hyvinvoinnin edistämisen hyvät käytännöt

Kuntalaisen hyvinvointi on kuntien tärkein tavoite, joka on kirjattu kuntalain 1 §:ään. Hyvinvointi
merkitsee jokaiselle kuntalaisille erilaisia asioita. Kuntien laaja tehtäväkenttä takaa kuitenkin monipuolisen alustan, jossa asukkaiden hyvinvointia edistetään. Kunnat tuottavat asukkailleen palveluita aina koulutuksesta puhtaaseen juomaveteen ja kotouttamiseen.

Yhteinen kuntalainen asettaa kuntien eri toimialoille vaateen yhteistyöstä toimialarajat ylittäen. Kuntien tehtävät eivät ole vain erillisiä palveluita kuntalaiselle vaan ne luovat yhteistyössä asukkaille toimivia arjen ratkaisuja ja sujuvan elämän edellytyksiä. Näin mahdollistetaan erilaisista lähtökohdista tuleville ihmisille samanlaiset mahdollisuudet hyvään elämään.

Tällä sivulla kuvataan kuntien tehtäviä hyvinvoinnin näkökulmasta ja nostetaan esiin esimerkkejä hyvinvoinnin edistämisen hyvistä käytännöistä.

Osaamisen ja kulttuurin edistäminen

Tulevaisuuden kuntaa voidaan kutsua sivistyskunnaksi. Kunta huolehtii asukkaittensa osaamisen ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä elinikäisestä oppimisisesta. Sivistyspalveluista suuri osa on lakisääteisiä ja kohdistuvat päivittäin suureen määrään kuntalaisia. Lisäksi sivistyskunta tarjoaa monin tavoin kaikille kuntalaisille mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja edellytykset hyvään elämään. Varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelujen sekä kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön rooli kunnassa onkin merkittävä paitsi sivistyksen niin myös hyvinvoinnin, elinvoiman ja osallisuuden edistämisessä.

osaaminen_ja_kulttuuri

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus on osa lapsen kasvatus- ja koulutuspolkua. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella tuetaan lapsen kasvatusta ja oppimista sekä koko perheen hyvinvointia. Lapsen osallistuessa varhaiskasvatukseen on huoltajien mahdollista opiskella tai tehdä työtä. Varhaiskasvatuksella voidaan myös edistää lasten terveitä elämäntapoja, lisätä liikkumista ja muokata asennetta liikkumista kohtaan. Tästä hyötyy koko perhe. Varhaiskasvatuksen arjessa pystytään myös havaitsemaan lapsen elämässä olevia haasteita ja pulmia ja näin lapsi ja perhe saavat tukea mahdollisimman varhain. Voidaan siis ajatella, että varhaiskasvatuksella on merkittävä kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävä vaikutus.

  • Hyvien käytäntöjen koonti varhaiskasvatuksesta (Opetushallitus)
  • Varhaisiän taidekasvatus - Materiaaleja ja oppaita Lastenkulttuurikeskusten liiton verkkosivuilla
  • Taikava -  Taidekasvattajat varhaiskasvatuksessa, Vantaan taidepedagogitoimintamalli
  • Lue lapselle - Hankkeen tavoitteena on innostaa pienten lasten vanhempia lukemaan ääneen lapsille ja valistaa heitä lapselle lukemisen tärkeydestä.
  • Ilo kasvaa liikuen -  Valtakunnallisen varhaiskasvatuksen ohjelman päämääränä on, että liikuntamyönteinen toimintakulttuuri toteutuu jokaisessa varhaiskasvatuksen yksikössä.
  • Ihmeelliset vuodet -  Ohjelma, jolla tuetaan 3-12-vuotiaiden käytöksellään oirehtivien ja käytöshäiriöisten lasten vanhempia, lapsia ja lapsen kanssa työskenteleviä ammattilaisia. 
  • Raision Perhepalvelut Go! -palvelu : Miten alle kouluikäisten lasten vanhemmat saavat apua lapsen käytösongelmiin helposti ja nopeasti?

Esi- ja perusopetus

Esi- ja perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Oppilaiden hyvinvointia edistävät turvallinen arki, monipuoliset oppimismuodot ja osallisuus. Oppilashuollon palvelut, kiusaamisen ehkäisy ja erilaiset tuen muodot ovat koulussa toteutettavaa hyvinvoinnin edistämistä. Esimerkiksi Liikkuvan koulun toiminnalla sekä kirjasto- ja kulttuuritoimen yhteistyöllä myös ohjataan lapsia ja nuoria terveeseen, aktiiviseen ja mielekkääseen elämäntapaan.

 

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus lisää osaamista, osallistuutta sekä tukee elinikäistä oppimista. Koulutuksella on todettu olevan merkittäviä yhteyksiä syrjäytymisen ehkäisyyn ja eriarvoisuuden kaventamiseen. Koulutus tavoittaa syrjäytymisuhan alla olevia ja tarjoaa heille tulevaisuuden näkymiä sekä työkaluja saavuttaa unelmia.

Lukiokoulutus on yleissivistävää toisen asteen koulutusta, joka perustuu perusopetuksen oppimäärään. Lukiokoulutusta järjestetään lukioissa, aikuislukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Lukiokoulutus antaa valmiudet jatkaa opiskelua yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa.

Ammatillinen koulutus kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää varten ja pyrkii vastaamaan sen osaamistarpeisiin. 

 

Vapaa sivistystyö

Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia oppilaitoksia, joissa voi oppia uusia tietoja ja taitoja. Tarjontaan kuuluu monenlaisia kursseja taideaineista kieliin sekä avoimia yleisöluentoja erilaisista aiheista. Kansalaisopistossa opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä. Vapaan sivistystyön palveluilla onkin suuri merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.

  • Vapaa sivistystyö (Opetushallituksen hyvien käytäntöjen koonti)
  • Opiskelumahdollisuudet ikääntyville - Esimerkkejä Kuopion kansalaisopistosta
  • IKIS - toimintaa ikäihmisille - Esimerkki Porvoon kansalaisopistosta
  • Hyvinvoinnin tilat - (Seinäjoen kansalaisopiston osahanke): Osahankkeessa luodaan Seinäjoelle kansalaiskampus mielen hyvinvoinnin tukemiseen ja pyritään tavoittamaan ne, jotka eivät sosiokulttuurisen aseman tai psyykkisten rajoitusten vuoksi tule mukaan kansalaisopiston toimintaan.
  • Elämän pitkospuut  - Hankkeessa luotiin uusi opinnollisen kuntoutuksen malli sekä uusia yhteistyön muotoja vapaan sivistystyön ja tutkimus ja teknologiavetoisten yritysten välille (katso youtube -video)

 

Taide- ja kulttuuripalvelut

Kunnat vastaavat alueensa kulttuurin peruspalveluista. Avustustoiminnalla luodaan mahdollisuuksia kulttuurin omaehtoiselle harrastamiselle ja ammatilliselle taidetoiminnalle. Kulttuuripalveluiden merkitys alueen elinvoimaisuuden ja kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta on suuri. Jokaisella on oikeus kulttuuripalveluihin iästä, kulttuuritaustasta ja elämäntilanteesta riippumatta ja palvelut ovat luonteva osa kuntalaisten jokapäiväistä elämää.

 

Kirjastopalvelut

Kunnan tehtävänä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Kirjastopalveluilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia tietoon, lukukokemuksiin, osaamisen kehittämiseen sekä kansalaistoimintaan. Tehtävänä on tarjota kaikenikäisille pääsy aineistoihin ja kokoelmiin, tarjota tietopalvelua, tukea ja ohjausta tiedon hankintaan sekä tiloja monenlaiseen toimintaan. Palveluja viedään myös kotona ja laitoksissa asuville ja tehdään yhteistyötä mm. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Yhteiskunnallisen vuoropuhelun edistämisellä kirjastot tukevat niin kotoutumista, yhteisöllisyyttä kuin paikallista identiteettiä. Kirjaston omien aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen sekä ohjaus ja neuvonta on käyttäjälle maksutonta.

 

Nuorisopalvelut

Kuntien nuorisopalvelut järjestävät nuorille erilaista toimintaa kuten tapahtumia, kerhoja ja retkiä. Nuorisopalveluillatuetaan nuorten kasvua ja kehittymistä aikuisuuteen sekä toimitaan eri tavoin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Etsivä nuorisotyö auttaa nuoria, jos elämässä on haasteita tai sopivaa opiskelupaikkaa ei tahdo löytyä.  Useissa kunnissa toimii myös nuorten työpajoja.

 

Liikuntapalvelut

Kunnat ovat merkittäviä liikuntapalvelujen tuottajia ja toimintaedellytysten luojia. Kunta järjestää eri ikäisille asukkailleen terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa monin tavoin, kuten tukemalla kansalaistoimintaa sekä rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Liikunta on kunnan peruspalvelu ja tärkeä osa kuntalaisten hyvinvointia.

 

Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen

Kunta on ihmisten muodostama yhteisö, jota luonnehtii vahvasti moniarvoisuus. Kuntalaiset eriytyvät identiteetiltään, arvoiltaan ja elämäntavoiltaan. Tämä näkyy kuntalaisten erilaistumisena myös osallistujina. Tulevaisuuden kunta elää ja kehittyy kumppanuudessa tällaisten vertaisyhteisöjen kanssa. Vahvan luottamuksen ja vuoropuhelun yhteisöt menestyvät muita paremmin ja kykenevät tuottamaan parempaa hyvinvointia asukkailleen.

paikallisuus_ja_demokratia

Monipuoliset osallistumismahdollisuudet

Edustuksellista demokratiaa täydentämään on erityisesti 1990-luvulta lähtien kehitetty suoran osallistumisen käytäntöjä, joiden kautta kuntalaiset voivat suoremmin vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Kuntalain 22 §:n mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunta voi vapaasti päättää siitä, miten se tämän velvollisuutensa käytännössä toteuttaa. Osallisuuden tunteella on suora kytkös kokemukseen hyvinvoinnista.

 

Paikallinen yhteisöllisyys

Kunnalla on ainutlaatuinen rooli paikallisyhteisönä, joka kokoaa yhteen monia kuntalaisille tärkeitä yhteisöjä ja vertaisryhmiä. Näitä syntyy usein hyvin spontaanisti esimerkiksi ryhmälle yhteisten asioiden ja elämäntilanteiden mukaan.

Kunnan merkitys arjen yhteisönä on muuttumassa. Yhteisöllisyyden merkitys ei enää määräydy pelkästään asuinpaikan mukaan. Monille ihmisille omat yksilöllisesti valitut yhteisöt ovat asuinpaikkaa merkityksellisempiä. Aikaan ja paikkaan sitoutumaton sosiaalinen media luo uudenlaisia ja monimuotoisia sosiaalisia yhteisöjä.

Yhteisöt ja yhdistykset tukevat kuntalaisia arjessa ja parhaassa tapauksessa muodostavat kiinteän osan tukiverkkoa.

 

Viestintä ja vuorovaikutus

Viestintä on lähtökohta hyvinvoinnin edistämiselle. Tieto käytettävissä olevista palveluista, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista sekä päätöksenteosta on välttämätöntä yhteisössä toimimiseksi. Lisäksi viestintä on ennen kaikkea vuorovaikutusta: kuntalaisten tarpeiden kartoittamista, palautetta ja keskustelua. Avoin viestintä ja vuorovaikutus osallisuus- ja kehittämisprosessien eri vaiheissa varmistaa, että työtä tehdään aidosti kuntalaisten hyvinvoinnin hyväksi. Tieto ja osallisuus lisäävät ymmärrystä ja tyytyväisyyttä. Viestintään liittyvät tapahtumat, myönteinen markkinointi ja uusien vuorovaikutteisten välineiden hyödyntäminen antavat välittömiä hyvinvointikokemuksia. Viestintä on myös välttämätön hyvinvoinnin johtamisen, kehittämisen ja yhteistyön väline.

 

Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet

Aktiivinen kansalaisyhteiskunta sekä järjestö- ja vapaaehtoistoiminta ovat aina olleet paikallisyhteisöjen toiminnan ydintä ja merkittävä sosiaalisen pääoman luoja. Tällä toiminnalla on kunnissa pystytty hyvin monipuolisesti vahvistamaan myös kuntalaisten omaehtoista arjessa selviytymistä.

Vahvan kansalaisyhteiskunnan avulla voidaan vahvistaa myös kunnallista demokratiaa ja aktivoida kuntalaisia. Perinteinen edustukselliseen demokratiaan pohjautuva vaikuttaminen saa enenevässä määrin rinnalleen täydentäviä uusia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja. Kolmannen sektorin rooli on tulevaisuudessa yhä tärkeäm­pi. Järjestötoiminnan avulla erilaiset kuntalaiset kohtaavat ja voivat laajentaa keskinäistä kanssakäymistään.

Lukuisissa paikallisissa järjestöissä ja yhteisöissä on yhteen liittyneinä valtavasti potentiaalia tuottaa vapaaehtoista vertaistukea ja kantaa vastuuta oman lähiyhteisönsä kehittämisestä sekä osallistua palvelujen suunnitteluun. Kansalaisyhteiskunta ”tuottaa” juuri niitä palveluita, joilla on suuri vaikutus siihen, miten voimme ennaltaehkäistä syrjäytymistä sekä raskaita ja kalliita korjaavia toimenpiteitä.

Asukkaiden omaehtoinen toiminta

Kuntalaiset edistävät omilla valinnoillaan omaa ja lähiyhteisön hyvinvointia. Jokainen luo omasta arjestaan juuri itselleen sopivan tukien samalla myös muiden elämää. Pienillä teoilla voi piristää yhteistä elinympäristöä tai tukea läheisten hyvinvointia. Kunnan rooli on erityisesti mahdollistaa ja tukea kuntalaisten aktiivista hyvinvoinnin edistämistä ja auttaa erityisesti niitä, jotka tähän eivät itse täysin kykene.

 

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että jokainen kuntalainen saa tarvitsemiaan palveluita ja pääsee kokemaan itsensä osalliseksi. Palveluiden ja osallisuuden tulee toteutua riippumatta kuntalaisen kielitaidosta, iästä, alkuperästä, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolesta tai muusta henkilöön liittyvästä tekijästä. Kuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat auttavat kehittämään mahdollisuuksia jokaisen kuntalaisen hyvinvoinnille. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään osana kunnan toiminnan ja talouden ohjausta ja yhteistyössä syrjinnän vaarassa olevien kuntalaisten kanssa.

 

Elinympäristön kehittäminen

Yhdyskuntien kehittämisen linjauksissa kuvataan keskeisiä periaatteita, joiden pohjalta yhdyskuntia tulisi kehittää, jotta ne osaltaan tukisivat myös hyvinvoinnin edistämistä.

Hyvä elinympäristö luo pohjan asukkaiden arjelle ja perustarpeiden tyydyttämiselle. Se tarjoaa mahdollisuuden asumiseen, palveluiden käyttämiseen, työssäkäyntiin, ulkoiluun, harrastuksiin, mutta myös lepoon ja yksityisyyteen. Laadukas elinympäristö on vetovoimainen niin asukkaille kuin yrittäjillekin. Terveellisyys, turvallisuus, esteettömyys ja viihtyisyys ovat elinympäristön tärkeitä ominaisuuksia joilla edistetään hyvinvointia. Elinympäristön kehittämisessä parhaat tulokset saavutetaan kuntalaisia kuunnellen kaavoituksen, rakennusvalvonnan, ympäristösuojelun ja ympäristöterveyden yhteistyöllä.

elinympäristö

Maapolitiikka

Kunnan maankäyttöä ja palveluverkkoa koskevat valinnat vaikuttavat monella tavalla kuntalaisten arkeen ja yritysten toimintaedellytyksiin. Pitkäjänteisellä suhdanteista riippumattomalla maanhankinnalla ja kaavoituksella kunta luo itselleen mahdollisimman hyvät valmiudet reagoida muutostarpeisiin kestävällä tavalla hyvinvointia edistävästi. Kunnalla tulee olla aktiivinen ote täydennysrakentamisen ohjaamisessa, järjestämisessä sekä yksityisten tahojen välisten intressien yhteensovittamisessa siihen liittyen.

 

Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu

Kaavoituksella mahdollistetaan hyvinvoinnin edistäminen muilla sektoreilla ja viihtyisä elinympäristö. Kaavoituksella voidaan ehkäistä esimerkiksi segregaatiota ja muun eriarvoisuuden syntymistä. Elinympäristön terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys tulee ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti yhdyskuntien suunnittelussa, toteuttamisessa ja ylläpidossa. Maankäytön ja liikenteen suunnittelu on tehokas ennaltaehkäisevä keino vaikuttaa ulkomelun torjuntaan, ilmanlaatuun asuinympäristössä ja talousveden raakavesilähteiden suojeluun.

 

Liikenne, joukkoliikenne, katuverkkojen rakentaminen ja ylläpito

Hyvät liikenneyhteydet ja liikennepalvelujen toimivuus ovat perusedellytyksiä kuntien ja alueiden toiminnassa. Liikennejärjestelmän suunnittelussa käsitellään kaikki liikkumisen osa-alueet, otetaan huomioon kaikki eri väestöryhmät ja tarkastellaan avoimesti suunnitelmien vaikutuksia. Näin mahdollistetaan myös kuntalaisten oma hyvinvointia edistävä toiminta, kuten työmatkapyöräily.

Kasvavilla kaupunkiseuduilla tulee kehittää kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä houkuttelevaksi niin, että voidaan turvata hyvä ilmanlaatu, liikennejärjestelmän toimivuus ja vastata ilmastotavoitteisiin. Vaihtoehtoisten käyttövoimien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttömahdollisuuksia tulee edistää.

  • Kulkulaari: Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki

 

Vesihuolto

Puhdas juomavesi on elintärkeä osa kuntalaisten hyvinvointia. Raakavesilähteiden suojeluun sekä verkostojen ja laitosten kuntoon tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, jotta vältetään epidemiat ja turvataan pohjaveden käyttökelpoisuus. Myös jätevesien puhdistustekniikoita tulee kehittää. Hulevesien hallinnalla estetään mm. kiinteistöille aiheutuvia vesivahinkoja ja haitallisia hygieenisiä vaikutuksia. Luonnonmukaisilla hulevesiratkaisuilla luodaan samalla viihtyisiä vesiviheraiheita.

 

Jätehuolto

Kuntien ja niiden jätelaitosten järjestämässä jätehuollossa panostetaan uudelleenkäytön ja korkealaatuisen materiaalikierrätyksen edistämiseen yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Toimivilla jätehuoltoratkaisuilla varmistetaan viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä tuetaan kiertotaloutta.

 

Energiantuotanto ja –käyttö

Energiantuotanto ylläpitää hyvinvoinnin kannalta tärkeitä palveluita ja mahdollistaa nykymuotoisen arjen, asumisen ja elämisen kaikessa monimuotisuudessaan. Kaukolämpö, lämmön ja sähkön yhteistuotanto sekä kaukojäähdytys ovat energiatehokkaita ja paikallisen ilmanlaadun kannalta hyviä tapoja tuottaa ja jakaa energiaa tiiviissä taajamissa. Uusiutuvalla energialla tuotettuna ne ovat myös ilmastoystävällisiä. Palveluiden järjestäjinä ja omassa energiankäytössään sekä energiaratkaisuissaan kuntien tulee toimia edelläkävijöinä säästäen samalla myös omissa energiamenoissaan.

 

Rakennusvalvonta

Rakennusvalvonnan painopistealueita ovat rakennusten turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisä ympäristö. Rakennushankkeissa tulee huolehtia siitä, että rakennuksen sekä rakennuspaikan piha- ja oleskelualueiden melualtistus ei vaaranna terveyttä, lepoa tai työntekoa. Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa. Neuvonnalla ja ohjeistuksella voidaan ohjata viihtyisämpään elinympäristöön kuin mitä pelkästään tekniset ja lakisääteiset vaatimukset edellyttävät.

 

    Asuntotoimi

    Jokaisen arjen hyvinvointia on yksinkertaisimmillaan oma tai vuokrattu asunto, jossa kokee olonsa turvalliseksi ja jota voi kutsua kodiksi. Kunnat pyrkivät osaltaan vaikuttamaan kohtuuhintaisia asuntoja rakennuttavien toimijoiden määrään luomalla toimintaedellytyksiä ja osallistumalla tarvittaessa itse asuntojen rakennuttamiseen. Erityisesti heikossa asemassa olevien asuntotilanteen huomioiminen on tärkeää.

     

    Ympäristönsuojelu ja terveellisen elinympäristön turvaaminen

    Rakennetun ympäristön suunnittelussa ja ylläpidossa tulee ottaa huomioon terveysvaikutukset. Eheän yhdyskuntarakenteen sisälle varataan ihmisen terveyttä ja luonnon monimuotoisuutta tukevaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarvittavaa viherrakennetta. Hyvinvoiva luonto tukee kuntia niiden työssä paremman elinympäristön luomiseksi. Sisäilmanongelmien ratkaisemiseksi luoduilla rakenteilla ja toimintatavoilla parannetaan päiväkotien, koulujen ja työpaikkojen terveellisyyttä ja turvallisuutta.

     

    Turvallisuudesta ja varautumisesta huolehtiminen

    Turvallisuudessa on paljolti kyse koetusta turvallisuuden tunteesta. Pelkästään reagoivien toimenpiteiden sijaan kuntien varautumista kehitetään enemmän ennakoivaan ja ehkäisevään suuntaan. Tällöin uhkia tunnistetaan ja arvioidaan sekä uhkien toteutumista pyritään estämään tai niiden vaikutuksia vähentämään jo ennalta. Kuntaorganisaation ja eri turvallisuusviranomaisten välisen yhteistyön jatkuminen turvataan ja sitä kehitetään.

     

    Ravitsemus ja ruokapalvelut

    Ruokapalveluilla on suuri merkitys suomalaisten terveellisen ravitsemuksen edistämisessä, sillä joka kolmas suomalainen käyttää niitä päivittäin. Julkiset ruokapalvelut ja muut ammattikeittiöt ohjaavat suomalaisten ravitsemus- ja kulutuskäyttäytymistä. Julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa ruokapalvelut ovat keskeisessä roolissa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.  Terveellinen, turvallinen, kestävä ja maittava ruoka on keino sosioekonomisen eriarvon taltuttamiseksi ja siksi se on pystyttävä takaamaan mahdollisimman monille. Ravitsemuksellisesti laadukkaan joukkoruokailun ja erilaisten ruokapalvelujen saatavuutta eri väestöryhmissä tulee entisestään parantaa ja monipuolistaa.”

     

    Kunnan elinvoiman edistäminen 

    Hyvinvointi ja elinvoima kulkevat vahvasti käsikädessä. Hyvinvoivat kuntalaiset pitävät kunnan elinvoimaisena ja eloisana. Elinvoimainen kunta puolestaan tarjoaa kuntalaisilleen mahdollisuuksia hyvinvointiin ja toimivaan arkeen. Työpaikat, yritykset ja yhdistykset ovat myös avaintekijöitä hyvinvoinnin perusteita luodessa.

    elinvoima

    Paikkakunnan vetovoimaisuus

    Vetovoimaisuudella synnytetään kuntaan suuntaavaa imua. Osa kuntalaisen hyvinvointia on kokemus osallisuudesta ja johonkin yhteisöön tai paikkaan kuulumisesta. Vetovoimaisuutta on myös se, että kuntalainen voi olla ylpeä oman kunnan imagosta.

    • Nuorten oma Kuopio (video) - kaupunkimuotoilun työpajatoimintaa, jossa nuoret ideoivat, suunnittelevat ja toteuttavat konkreettisia tuotoksia parantamaan asuinympäristöään ja kaupungin käyttäjäystävällisyyttä:

     

    Vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä nuorisotyö, työpajat, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, kaupunginosatyö

    Kunnan on tärkeää auttaa juuri vaikeasti työllistyviä oman hyvinvoinnin tukemisessa ja työllistymisessä. Työn merkitys osana hyvinvointia ja kestävää yhteiskuntaa on merkittävä.

     

    Maahanmuuttajien kotouttaminen

    Kunnilla on tärkeä rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kotouttamisen tavoitteena on tukea maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen oppimista sekä edistää työllistymistä ja osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Onnistunut integraatio luo edellytyksiä kunnan asukkaiden hyvinvoinnille sekä sille, että väestöryhmien väliset suhteet ovat hyvät ja paikallisyhteisöt aidosti monikulttuurisia. Kotouttaminen ja maahanmuutto edistävät elinvoimaa ja lisäävät myös työvoiman saatavuutta yritysten ja palveluiden näkökulmasta.

    Elinkeinopolitiikka: yritysneuvonta, kehittämishankkeet, yritystontit, alueen markkinointi, avoin data

    Monipuolinen yritysrakenne tarjoaa kuntalaisille yleensä myös monipuolisen palvelutarjonnan erityisesti palveluissa, joita kunta ei tuota. Yritykset synnyttävät myös eloisaa ja viihtyisää asuinympäristöä sekä työpaikkoja asukkaille osaksi merkityksellistä elämää.

    Resurssiviisaat toimintatavat ja ilmastonmuutoksen torjunta

    Resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat ja aika) harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Resurssiviisautta voidaan edistää kiertotalouden, materiaalien elinkaarihallinnan, energia- ja materiaalitehokkuuden ja uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisen kautta.

     

    Puuttuuko listauksesta joki olennainen hyvä käytäntö tai malli? Ota rohkeasti yhteyttä, niin voimme täydentää materiaaliamme.

    esite

    Mitä hyvinvointi on kuntalaiselle?

    Tutustu esitteeseen kuntien hyvinvointitehtävistä.

    Lataa esite täältä
    lateral-image-right

    Kommunförbundets sakkunniga som kan ge mer information

    Läs mer om dessa teman
    hyvinvointi
    kuntien hyvinvoinnin edistäminen