Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Neuvontapalveluita varten suosittelemme käyttämään ensisijaisesti neuvontapyyntölomaketta.
Tuotteistus ja potilas- ja asiakasryhmittelyt
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjät ja tuottajat tarvitsevat luotettavaa, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa toimintansa ja päätöksentekonsa tueksi. Palvelutuotannon tarkastelu yhteisesti sovitulla, yhdenmukaisella tavalla tukee tietojen hyödynnettävyyttä.
Ehyt tieto läpi palveluketjun on perusedellytys palveluiden integraatiolle. Yhdessä kuntien, sairaanhoitopiirien ja pohjoismaiden kanssa kehitetyt potilas- ja asiakasryhmittelyt ja tuotteistusjärjestelmät, ovat työkalu muutoksessa.
Potilasluokittelu- ja tuotteistusjärjestelmät kansainvälisesti
Maailmanlaajuisesti käytetyin potilasryhmittely- ja tuotteistusjärjestelmä on DRG (Diagnosis Related Groups) -järjestelmä. Se kehitettiin työkaluksi sairaalaan johdolle suoritteiden mittaamiseen ja arviointiin sekä sairaaloiden toiminnan vertailemiseen. Alun perin Yalen yliopistossa 1970-luvulla kehitetty malli on levinnyt kaikkialle maailmaan.
Tänä päivänä DRG-järjestelmät ovat käytössä yli 50 maassa. Monissa maissa niitä hyödynnetään myös terveydenhuollon rahoituksen instrumenttina kansallisesti.
Perusajatuksena DRG-järjestelmissä on lääketieteellisesti mielekkäiden ja kustannuksiltaan riittävän homogeenisten ryhmien muodostaminen. Tämä mahdollistaa palvelutuotannon tarkastelun asiakasryhmittäin ja asiakaskohtaisten kustannusten tarkastelun, eri tasoille porautuen.
Potilasluokittelu- ja tuotteistusjärjestelmät Suomessa
Suomessa NordDRG on vakiinnuttanut asemansa erikoissairaanhoidossa. Se on käytössä kaikissa sairaanhoitopiireissä. Myös Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on hyödyntänyt sitä mm. PERFECT -hankkeessaan. Sairaanhoitopiirit käyttävät NordDRG:tä sekä palvelutuotantonsa kuvaamisen ja seurannan että hinnoittelun ja laskutuksen apuna.
Perusterveydenhuollon toimintaympäristöön kehitetty järjestelmä, pDRG, ja siihen liittyvä ns. episodimalli vastaavat erityisesti kuntien sekä alueellisesti yhdentyvän palvelutuotannon ja järjestämisen tarpeisiin. Episodimalli mahdollistaa terveysongelmien ja asiointitarpeiden ryhmittelyyn pohjautuvat asiakasryhmittäiset tarkastelut koko palveluketjun mitalta. Pilotointivaiheeseen on edennyt myös suunterveydenhuollon DRG-järjestelmä. Terveydenhuollon tarpeisiin kehitetty malli on laajennettavissa myös sosiaalihuoltoon. Perusedellytykset tälle luo sosiaalihuollon tietojen yhtenäistäminen ja asiakastietojen liittäminen osaksi kansallisia sähköisiä palveluita, Kantaa.
NordDRG ja pDRG perustuvat kansallisten digilinjausten mukaiseen kertaalleen kirjatun tiedon täysipainoiseen hyödyntämiseen.
Episodimalli ja asiakaskohtaisen kustannuslaskennan malli suomalaisina vahvuuksina
Suomalaisen DRG-järjestelmäkokonaisuuden vahvuudet
- terveysongelmien ja asiointitarpeiden kokonaisvaltainen tarkastelu läpi palveluketjun (episodimalli)
- asiakaskohtaisen kustannuslaskennan malli (KPP-malli)
ovat herättäneet myös kansainvälistä kiinnostusta.
Kehittämistyö perustason episodimallin laajentamiseksi myös erikoissairaanhoidon tuotannon tarkasteluun on käynnistynyt osana DRG-järjestelmien ylläpidon normaalia prosessia. Osaprojekti sosiaalihuollon palveluiden sisällyttämiseksi osaksi kokonaisuutta on käynnistymässä. Asiakkaan palveluketjua läpi sosiaali- ja terveydenhuollon on pilotoitu alueellisesti muun muassa mielenterveyspalveluissa.
DRG-järjestelmien ylläpito ja kehittäminen
Oikeudet Suomessa käytettäviin NordDRG- ja pDRG-järjestelmiin ovat Kuntaliitolla. Kuntaliittokonsernissa NordDRG:n ja pDRG:n hallinnointi on keskitetty FCG Konsultointi Oy:lle. Sen yhteydessä toimiva Kansallinen DRG-keskus ylläpitää ja kehittää järjestelmiä Kuntaliiton ohjaamana. Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysalueiden sekä terveyskeskusten edustajista muodostetut NordDRG- ja pDRG-johtoryhmät sekä kehittämistyöryhmät toimivat hallinnoinnin ja operatiivisen toiminnan tukena.
Asiasta kiinnostuneet organisaatiot ovat tervetulleita mukaan kehittämistyöhön.
Kuntaliiton verkopalvelussa:
Muualla verkossa:
Kommunförbundets sakkunniga som kan ge mer information