Usein kysyttyjä kysymyksiä asiakasmaksuista

Voiko sosiaalihuoltolain tarkoittamassa tehostetussa palveluasumisessa periä asiakkaalta erillistä ateriamaksua?

Ei voi. Asiakasmaksulain 1.7.2021 voimaan tulevan 10 h §:n, jossa säädetään tukipalveluista ja asumiseen liittyvistä palveluista, 2 momentin mukaan tehostettuun palveluasumiseen liittyvistä palveluista ei saa periä erillistä maksua.

Voiko kehitysvammalain mukaisesta asumispalvelusta periä jatkossa mitään maksuja?

Asiakasmaksulain 4 §:n 2 kohdan mukaan maksutonta on kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/77) tarkoitettu erityishuolto ja lain 39 §:ssä tarkoitettu kuljetus; kehitysvammaisen ylläpidosta voidaan kuitenkin periä maksu lukuun ottamatta alle 16-vuotiaalle annettavaa osittaista ylläpitoa ja lain 28 §:ssä tarkoitettua opetusta saavan lapsen osittaista ylläpitoa sen lukuvuoden loppuun, jonka aikana hän täyttää 16 vuotta. Asiakasmaksulain 4 §:ään ei ole tullut muutoksia osittaisuudistuksen yhteydessä. Ylläpidosta voi em. rajauksin edelleen periä maksun ja maksu voi olla myös tulosidonnainen. Palvelusta perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen.

Voiko palveluntuottaja periä asiakasmaksuja? Kuka perii asiakasmaksut? Kuka perii kuljetuspalvelujen ”omavastuuosuudet”?

Jo voimassa olevan lain perusteella asiakasmaksulain mukaiset maksut tulisi kunta tai kuntayhtymä periä, ei palveluntuottaja. Nyt tehtävällä tarkennuksella lakiin selkiytettäisiin sitä, että maksun periminen kuuluu nimenomaan kunnalle tai kuntayhtymälle eikä kunta tai kuntayhtymä voi siirtää palveluntarjoajalle oikeutta maksun perimiseen.

Sakkomaksut

Maksun voi jatkossa periä kaikista terveydenhuollon vastaanottopalveluissa (ml. esimerkiksi varatut laboratorio- ja kuvantamiskäynnit) sekä sosiaali- tai terveydenhuollon lyhytaikaisista hoito- tai asumispalvelupaikoista, jos asiakas on ilman hyväksyttävää syytä ja aikaa tai paikkaa perumatta jäänyt saapumatta palvelun piiriin. Jatkossa maksun saa periä ainoastaan 18 vuotta täyttäneiltä, kun nykyinen raja maksun perimiselle on ollut 15 vuotta. Laissa on tarkemmin edellytyksiä maksun perimiselle. Näitä ovat mm. tiedottaminen maksun perimisen mahdollisuudesta, ohjeistus peruuttamisesta sekä maksun perimisen kohtuullisuus. Kunta voi periä maksun tietyin edellytyksin myös silloin, kun se on itse, asiakkaan tai tämän edustajan aloitteesta, varannut ajan tai paikan (ohjeet annettava kirjallisesti ja muistutus varatusta palvelusta).

Onko velvollisuus suoraan lain nojalla alentaa tai jättää perimättä terveydenhuollon tasamaksuja esim. terveyskeskusmaksu?

Asiakasmaksulain 11 §:n 1 momentin sääntely on jatkossakin ennallaan. Säännöksen mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.

Uuden asiakasmaksulain vaikutukset ikäihmisten tulosidonnaisiin palveluseteleihin?

Palvelusetelilakiin ei tule muutoksia, muutoin kuin 3 § 1 momentin 3) kohtaan päivitykset asiakasmaksulain päivitettyjen pykälien osalta. Kunta voi siis edelleen määritellä itse huomioitavat tulot tai noudattaa asiakasmaksulain pykäliä.
”3) tulosidonnaisella palvelusetelillä palveluseteliä, jonka arvo määräytyy kunnan määrittelemien asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan tai jonka arvo perustuu tulojen huomioon ottamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 10 b–10 d, 10 f, 10 g tai 10 i §:ssä säädetyllä tavalla; (30.12.2020/1202)”.