

Tuulia Innala
Erityisasiantuntija
+358 9 771 2565, +358 40 572 2120
Ansvarsområden
- Jätehuolto
- Vesihuolto
- Hulevesien hallinta
Eduskunta hyväksyi lait maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (682/2014) sekä vesi huoltolain muuttamisesta (681/2014) 3.6.2014. Lait tulivat voimaan 1.9.2014.
Maankäyttö-ja rakennuslakiin lisättiin uusi luku 13 a. Lukuun on sisällytetty hulevesien hallin taa koskevat säännökset, jotka sisältävät uusia tehtäviä kunnalle. Vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla on jatkossa kunnalla. Maankäyttö- ja rakennuslakiin tehdyt muutokset edellyttävät kunnassa johtosääntömuutosta.
Vesihuoltolakiin lisättiin uusi luku 3 a, jota noudatetaan vesihuoltolaitoksen huolehtiessa huleveden viemäröinnistä. Kunta voi päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, että vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä. Muutosten taustalla on edistää hulevesien kokonaisvaltaista hallintaa sekä selkeyttää vastuita.
Vesihuoltolakiin tehtyjen muutosten tavoitteena on turvata toimintavarmat ja kohtuuhintaiset vesihuoltopalvelut sekä parantaa vesihuoltolaitosten toiminnan ja talouden läpinäkyvyyttä. Jatkossa vesihuoltolaitoksen tulee periä liittymis-, perus- ja muita maksuja erisuuruisina eri alueilla, mikäli tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen, aiheuttamis-periaatteen tai muun vastaavan syyn takia.
Vesihuollolle ja huleveden viemäröinnille on myös laadittava tilikausittain tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä niiden liitteet ja toiminta kertomus. Vesihuoltolain uudistus lievensi velvollisuutta liittää kiinteistö vesihuoltolaitoksen verkostoon toiminta-alueella taajaman ulkopuolisilla alueilla.
Kuntaliiton yleiskirjeen 8/80/2014 liitteenä on muistio, jossa käsitellään yksityiskohtaisemmin lakimuutoksia sekä niiden vaikutuksia kunnan toimintaan.
Hulevesien hallinnan organisointi kunnissa (2020)
Hulevesiopas (2012)
Olemme laatineet Vesilaitosyhdistyksen kanssa laatinut kuntien ja vesihuoltolaitosten käyttöön sopimusmallin, jota voidaan hyödyntää huleveden viemäröinnistä sovittaessa.
Kunta vastaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla. Hulevesien hallinta koostuu kunnan omasta hulevesijärjestelmästä sekä mahdollisesta vesihuoltolaitoksen hulevesi-viemäriverkostoista. Vesihuoltolaitoksen huolehtima huleveden viemäröinti edellyttää erillistä päätöstä asiasta.
Vesihuoltolain mukaan kunta voi päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, että vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä päätöksessä määritellyllä alueella.
Kunta voi tehdä kyseisen päätöksen vaikka sopimusta ei olisikaan sen perusteella, että päätöksessä määritellyn alueen hulevedet on osoitettu viemäröitäväksi MRL:n mukaisessa suunnitelmassa, esimerkiksi katusuunnitelmassa.
Päätöksessä määritelty alue (huleveden viemäröintialue) tulee korvaamaan mahdollisen huleveden toiminta-alueen. Kuntaliitto ja Vesilaitosyhdistys suosittelevat ensisijaisesti sopimuksen laatimista.
Sopimusmalliin liittyy taustamuistio, jossa käsitellään sekä hulevesien hallinnan järjestämisen yleisiä velvoitteita ja vaihtoehtoja että sopimusmallin käyttämistä, sisältöä ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Kunnat ja vesihuoltolaitokset muokkaavat materiaalia omien tarpeidensa mukaisiksi.
Korostamme, että hulevesien hallinnan järjestäminen tulee aina arvioida kokonaisuutena. Kunnan ja vesihuoltolaitoksen hulevesien hallinnan järjestelmät eivät ole toisistaan erillisiä, vaan muodostavat kokonaisuuden. Siksi järjestelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee aina ottaa myös toisen osapuolen järjestelmä huomioon.
Hulevesisopimusmalli, taustamuistio
Liite 1, huleveden viemäröintialue
Liite 2, vastuujako, rakenteet ja laitteet
Vesihuoltolain (VHL) ja Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksen myötä kokonaisvastuu hulevesien hallinnasta asemakaava-alueilla siirtyi kunnille. Raportissa on käsitelty kunnan hulevesien hallinnan kustannuskomponentit, hulevesitaksan määritys erilaisille kiinteistöille ja eri alueilla sekä