Främjande av kommuninvånarnas delaktighet

Kommunerna kan främja kommuninvånarnas delaktighet på många sätt. Ibland är det fråga om lagstadgade rättigheter för kommuninvånarna att delta, ibland främjas delaktigheten på sätt som utvecklats av kommunerna själva och genomförs frivilligt. Avsikten är att erbjuda kommuninvånarna mångsidiga tillfällen för deltagande. En stark delaktighet och aktiva kommuninvånare skapar samhörighet och bidrar till kommunens livskraft.

Stark delaktighet och aktiva invånare gör kommunen till gemenskapsinriktad, livskraftig och socialt hållbar.

 

En del av texterna nedan är under översättning

Öppna alla

Hur utvecklar kommunen delaktighetsarbetet?

Det lönar sig för kommunen att anteckna delaktighetsmålen, förverkligandet av målen samt resursfördelningen, uppföljningen och utvärderingen till exempel i form av ett delaktighetsprogram eller en delaktighetsplan för kommunen eller regionen. Dessa kan användas som verktyg för ledningen av delaktighetsarbetet.

Det är också bra att foga delaktighetsprogrammet eller en hänvisning till programmet till kommunstrategin och välfärdsberättelsen. Det säkerställer att delaktighetsaspekten genomsyrar alla kommunala verksamhetsområden och visar vad det konkret innebär exempelvis inom ungdomsservicen, småbarnspedagogiken och miljötjänsterna.

Det ger också en uppfattning om hur de kommunala beslutsfattarna kan stödjas i beslut som främjar hållbar utveckling till exempel ur klimatdemokratins synvinkel.

Målsättning förutsätter en bedömning av utgångsnivån

Målsättningen för delaktighetsarbetet påverkas av kommunens utgångsläge och de strategiska prioriteringarna. Viktigare än att mäta enskilda resultat, såsom antalet uppgiftslämnare i en enkät, är att se helheten i kommunens delaktighetsarbete och verifiera hur verkningsfull delaktigheten är.

Kommunen kan göra en bedömning av utgångsnivån med hjälp av Kommunförbundets självutvärderingsblankett. Den finns i Kommunförbundets publikation Opas kuntalaisten osallistumisen arviointiin (Handbok för bedömning av kommuninvånarnas delaktighet) (På finska). Kommunförbundet har också utarbetat ett elektroniskt verktyg för självutvärdering (På finska). Där har frågorna utformats särskilt för landsbygdsdominerade kommuners behov.

THL har tagit fram en handbok för främjare av delaktighet (2024).

Viestintä on lakisääteinen mahdollisuus

Nainen pitää kylttiä

Kunnan viestintävelvollisuudesta säädetään kuntalain 29 §:ssä (Kuntalaki 10.4.2015/410). Pykälän mukaan kunnan on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille toiminnastaan.

Kunnan tulee

  • antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista
  • taloudesta
  • kunnassa valmistelussa olevista asioista
  • niitä koskevista suunnitelmista
  • asioiden käsittelystä
  • tehdyistä päätöksistä ja
  • päätösten vaikutuksista.

Kunnan on lisäksi tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa.

Viestinnän avoimuus auttaa valmisteluvaiheessa 

Kunnan avoimella viestinnällä vahvistetaan asukkaiden osallisuutta ja luottamusta kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Myös keskeneräisistä asioista kuten meneillään olevasta palveluverkkotarkasteluista on tarkoituksenmukaista viestiä.

Avoimella viestinnällä kunta saa asioiden valmisteluun mahdollisimman paljon ja monipuolisesti asukkaiden näkemyksiä, kokemuksia ja mielipiteitä. Kun asukkaat otetaan riittävän ajoissa mukaan suunnitteluun monipuolista viestintää hyödyntäen, antaa se valmistelulle selkänojaa ja mahdollistaa myös laadullisesti parempaa päätöksentekoa. Se myös osaltaan vähentää päätöksistä tehtäviä valituksia ja tehostaa päätöksentekoa.

Osallistu ja vaikuta -sivulla kerrotaan asukkaille millä tavoin voi osallistua

Kuntalain 22 §:n (8.2.2019/175) mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Kunta voi kertoa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista esimerkiksi Osallistu- ja vaikuta -sivustolla, jonne on koottu tietoa sekä lakisääteisistä että muista osallistumismahdollisuuksista kunnan toimintaan ja palveluiden suunnitteluun. Jo kahdella kolmasosalla kunnista on verkkosivuillaan tietoa asukkaiden osallistumismahdollisuuksista.

Verkkosivulle kootaan tietoa sekä edustuksellisen demokratian että suoran ja osallistuvan demokratian keinoista. Edustuksellinen demokratia pitää sisällään tietoa kuntavaaleihin ehdokkaaksi asettumisesta, toimielinten toiminnasta ja luottamushenkilöiden yhteystiedoista.

Sivu voi sisältää tietoa myös lakisääteisten vaikuttamistoimielimien toiminnasta kuten nuorisovaltuuston ja vanhus- ja vammaisneuvostojen toiminnasta.

Suoran osallistumisen keinoja ovat muun muassa kuntalaisaloite ja kunnallinen kansanäänestys.

Oikeusministeriö tarjoaa kunnille demokratiaverkkopalveluita, joita kunta voi ottaa maksutta käyttöönsä. Suosituimmat kuntien käyttöönottamat oikeusministeriön demokratiapalvelut ovat kuntalaisaloite.fi ja otakantaa.fi. 

Osallistu ja vaikuta -sivulla on hyödyllistä olla myös mahdollisuus antaa palautetta. Lisäksi kannattaa avata mikä ero on virallisella aloitteella ja palautteella.

Osallistu ja vaikuta -sivulla voi kertoa myös meneillään olevista kunnan toimintaan liittyvistä kyselyistä, asukasilloista ja tietoa palveluiden asiakasraatitoiminnasta. Tietoa voi olla myös kohderyhmittäin esimerkiksi vapaa-ajan asukkaille ja opiskelijoille.

Sivulle voi koota tietoa myös järjestöistä ja vapaaehtoistoiminnasta.

Monikanavainen ja selkeä viestintä tavoittaa asukkaat

Viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet. Esimerkiksi Espoossa englanti on valittu kaupungin viralliseksi asiointikieleksi suomen ja ruotsin rinnalle, koska kaupungin asukkaista vieraskielisiä on jo 15 prosenttia ja määrän ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa.

Kunnan on käytettävä viestinnässä useita rinnakkaisia välineitä ja muistettava muun muassa kaikki vammais- ja kieliryhmät. Verkkoviestintä ja sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden mielipiteiden kartoittamiseen ja keskusteluun. Paikallisen median edustajien kanssa on myös hyvä käydä keskustelua pelisäännöistä ja yhteistyöstä.

Vuorovaikutuksen tehostamiseksi kunta voi perustaa oman median kuten Oulussa on tehty.

 

Aiheesta lisää

Ohjeita ja oppaita kuntien viestintään Kuntaliiton verkkosivulta

Avoin hallinto

Avoimen hallinnon koulutus eOppiva: Avoin hallinto on käytännön tekoja

 

Varför lönar det sig att satsa på ett delaktighetsprogram?

När kommunens delaktighetsprogram utarbetas bör man noggrant fundera över varför och hur man vill stärka kommuninvånarnas delaktighet i kommunen. Det är viktigt att börja med lokala behov och också kartlägga de resurser som används för delaktighetsarbetet.

Att invånarna får en stark känsla av delaktighet gagnar kommunen på många nivåer. Det är till nytta inte bara med tanke på individens egen livshantering och eget välbefinnande utan också med tanke på gemenskap och konkret deltagande.

En person som är fäst vid sitt närsamhälle vill satsa på att utveckla sin livsmiljö samt kommunens service och verksamhet. På så sätt kommer kommunen också att gagnas och stärka sin kundförståelse med hjälp av erfarenhetsexpertis. Detta bidrar till att utveckla och organisera lämpliga och högklassiga tjänster enligt invånarnas behov.

En viktig aspekt i delaktigheten är också invånarnas ökade självständighet och ansvarstagande. På det hela taget bidrar en stark känsla av delaktighet hos invånarna till kommunens livskraft och sociala kapital.

Läs mer:

Exempel på kommunernas program och planer för delaktighet

Möjligheter att delta och påverka i kommunen

Kommuninvånarnas och servicetagarnas rätt att delta och påverka i kommunala ärenden finns inskriven i 22 § i kommunallagen (22 § (8.2.2019/175)). Fullmäktige ska sörja för mångsidiga och effektiva möjligheter och sätt att delta och påverka.

I 22 § i kommunallagen finns exempel på hur invånarnas deltagande och påverkan kan främjas.

Kommunerna erbjuder allt fler möjligheter att delta och nya metoder för deltagande har utvecklats parallellt med de traditionella sätten. De olika sätten att delta som kommunerna erbjuder varierar dock avsevärt från kommun till kommun.

Rapporten Osallistaako kunta, osallistuuko kuntalainen? redogör för vilka möjligheter kommunerna erbjuder för att främja kommuninvånarnas deltagande.

Sätten på vilka kommuninvånarna kan delta och påverka har utvecklats och blivit mångsidigare. Nya sätt att delta har tagits i bruk. Denna utveckling har underlättats genom lagstiftningsändringar.

Klassificering av de olika formerna för invånardelaktighet

Text saknas

 

Hurdana sätt att delta använder kommunerna?

Medborgarbudgeten är ett sätt att involvera invånarna i diskussionen, planeringen och besluten om gemensamma skattemedel. Det finns inte bara ett rätt sätt att genomföra medborgarbudgetering, utan den kan tillämpas på många olika sätt.

Medborgarbudgeteringen kan tillämpas i många olika situationer, för att tillgodose många slags behov och lösa olika problem. Den kan utnyttjas när man planerar och fattar beslut om till exempel investeringar eller tjänster.

Läs mer:

Medborgarbudget

Olika former av invånardelaktighet kan klassificeras enligt följande: delaktighet i information, delaktighet i planering, delaktighet i beslut och delaktighet i verksamheten. Det lönar sig för kommunen att erbjuda invånarna och kunderna så många slags möjligheter att delta som möjligt. I figuren beskrivs vad de ovan nämnda formerna av delaktighet konkret omfattar.

Användarperspektiv, samutveckling och servicedesign

Användarperspektiv innebär att servicen utvecklas utgående från invånarnas behov och att fokus i utvecklingen flyttas från producenten till användaren. Tjänster produceras utgående från ett användarperspektiv med hjälp av metoder för servicedesign.

Med samutveckling avses en process för utveckling av produkter eller tjänster där olika aktörer deltar: kunder, sakkunniga och tjänsteproducenter. Det praktiska genomförandet varierar, liksom de olika skedena som involverar parterna.

Servicedesign innebär att servicen planeras tillsammans med användarna genom designmetoder. Sådana är till exempel olika visuella metoder.

Läs mer:

COSIE-projektet

Rundabordssamtal

Rundabordssamtalet är en smidig delaktighetsstruktur där kommunen kan möta de lokala invånarna och aktörerna som jämlika partner.

Ett rundabordssamtal kan vara:

1. Platsbaserat, regionalt

2. Servicebaserat

3. Sakbaserat

Aktörer vid rundabordssamtalen kan vara exempelvis organisationer, företag, församlingar, invånare och frivilliga aktörer, kommunens påverkansorgan och kommun- eller stadsdelsföreningar samt byaföreningar.

Läs mer:

Kumppanuuspöydän rakennusopas

Osallisuuden johtaminen

Ihmiset keskustelevat

Osallisuus arjen työkaluna -osallisuuden johtaminen ja resurssointi

Kunta on merkittävä osallisuuden ja yhteisöllisyyden ylläpitäjä. Kunta myös tarjoaa kuntalaiselle erilaisia osallistumisen muotoja. Osa niistä on lakisääteisiä, osa vapaaehtoisia.

Kuntalaisten osallisuus ja osallistuminen on huomioitava kuntastrategiaa tehtäessä. Strategiaan tulisi kirjata myös se, miten sen toteutumista seurataan ja arvioidaan.

Vahvalla osallisuuden kokemuksella on merkittävät vaikutukset niin yksilön hyvinvoinnille kuin myös koko yhteiskunnalle. Se kannustaa yksilöä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja olemaan aktiivinen omassa lähiympäristössään ja siten lisäämään omalta osaltaan kunnan elinvoimaisuutta. Se edesauttaa myös osallistumaan kunnan palvelujen kehittämiseen ja toimimaan aktiivisesti järjestöissä.

Kun kunnassa päätetään lähteä kehittämään kuntalaisten osallisuutta, on siihen oltava vahva yhteinen tahtotila. Luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden kannattaa pohtia, mitä kunta tavoittelee kuntalaisten osallisuuden lisäämisellä.

Vaikuttava osallisuustyö tarvitsee johtamista ja riittävät resurssit, joista tärkeänä osana on myös viestintä.

Osallisuuden tsekkilista:

  • Sopikaa osallisuustyölle selkeät tavoitteet
  • Perustakaa mahdollisimman laaja osallisuusryhmä huomioiden myös kumppanuudet ja eri verkostot
  • Vastuuttakaa osallisuustyö jollekin kunnan viranhaltijalle, joka vastaa työn koordinoinnista
  • Sopikaa myös, miten osallisuustyön tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan
  • Osallisuustyön koordinaattori huolehtii siitä, että tehdystä osallisuustyöstä raportoidaan kunnan johtoryhmälle säännöllisesti
  • Kartoittakaa kuntalaisille tarjolla olevat osallisuuden muodot ja osallistumismahdollisuudet
  • Kirjatkaa tavoiteltavat osallisuutta ja osallistumista vahvistavat toimenpiteet osallisuusohjelmaan. Se voi olla myös osa hyvinvointikertomusta tai jotain muuta asiakirjaa.

Lisää aiheesta Kuntaliitto.fi-palvelussa:

Lisää aiheesta muualla verkosssa:

Osallisuuspeli

Tutustu peliin

Osallisuuspelin tavoitteet

Osallisuuspeli tarjoaa rungon ja raamit keskustelulle osallisuuden mahdollisuuksista ja toteuttamisesta. Pelin aikana pelaajat oppivat osallisuuden eri menetelmistä.

Pelin tarkoituksena on tehdä yhteinen suunnitelma siitä, minkälaisia osallisuusmenetelmiä, kenen kanssa ja millä aikataululla niitä toteutetaan valitussa kehityskohteessa.

Kenelle peli on tarkoitettu?

Peli on ensisijaisesti tarkoitettu kunnan henkilökuntaan kuuluville ja toiminnasta vastaaville henkilöille. Myös asukkaat ja luottamushenkilöt voivat osallistua peliin. Sopiva määrä pelaajia yhtä peliä kohden on 4-8 henkilöä. 

Mistä pelin voi saada?

Pelin voi ladata veloituksetta tältä sivulta, mutta pelin painatus ja oheismateriaalien hankkiminen on pelaajatahon vastuulla. Yhteen peliin tarvitaan seuraavat materiaalit: 

  • pelilauta
  • fasilitaattorin ohjeet
  • ohjekortit
  • menetelmäkortit
  • punaisia ja vihreitä pelimerkkejä
  • tarralappuja (post-it)
  • kyniä

Tarkemmat ohjeet ja painolaatusuositukset löytyvät Paino-ohjeet -tiedostosta.

Palautetta Osallisuuspelistä voi laittaa sähköpostitse osoitteeseen [email protected]

Antoisia pelihetkiä!

Kommunförbundets sakkunniga som kan ge mer information

Läs mer om dessa teman

Kommunpolitikern Live

Kommunpolitikern Live är en serie webbinarier om kommunalt beslutsfattande, ledarskap, organisation, demokrati och förtroendevalda som anordnas av Finlands Kommunförbund.

Mer info och anmälan >